Pelkona hometalo? Rakennuksen alapohjan kunto kannattaa tarkastaa viimeistään syksyllä

Syksyn sateet vahvistavat alapohjan piileviä ongelmia

Pitkät sadejaksot, märkä maaperä ja puutteellisesti toimiva tuuletus lisäävät rakennuksen alapohjan kosteusrasitusta syksyllä. Jos alapohjaan kertynyt kosteus ei tuuletu, sen rakenteisiin muodostuu mikrobikasvustolle l. homeelle suotuisat olosuhteet. Alapohjan kunto kannattaakin tarkastaa ajoissa, ennen kuin kosteusongelma alkaa näkyä sisäilman laadussa käyttäjien oirehtimisena. Sisäilmaongelma romahduttaa aina myös rakennuksen arvon.

Alapohjan kosteuskuormaan voi vaikuttaa

Alapohjakosteuteen vaikuttavat muun muassa rakennuksen ilman painesuhteet, rakennustekniset ratkaisut, sadevesijärjestelmän kunto, maaston muoto ja maaperän laatu, sekä alapohjan tuuletus. Syksyn pitkät sadejaksot kastelevat maaperää ja lisäävät kosteuskuormaa ja sisäilmaongelmien riskiä etenkin kohteissa, joissa hulevesien hallinnassa ja alapohjan tuuletuksessa on puutteita. Maanvaraisen betonilaatan alla ongelma voi jäädä pitkäksikin aikaa näkymättömiin. Mikrobi- eli homekasvustot kehittyvät alapohjan kosteudessa jo ennen kuin käyttäjät edes huomaavat ne sisäilmaoireina tai outoina hajuina. Rakennuksen alapohjan kunto onkin riittävän korvausilman saannin ohella terveen sisäilman yksi peruskivi.

Näihin alapohjan varoitusmerkkeihin pitää reagoida nopeasti

Alapohjan kosteusongelma voi näkyä rakennuksen käyttäjille monella tavalla. Kiinteistön ylläpidosta vastaavan velvollisuus on reagoida etenkin seuraaviin havaintoihin:

• asukkaiden sisäilmaoireet, jotka voivat esiintyä mm ihottumana, nuhana, tukkoisuutena, hengitys- ja silmäoireina, väsymyksenä, päänsärkynä
• sisätiloissa esiintyvä tunkkainen, maakellarimainen tai homeeseen viittaava haju
• ryömintätilassa kosteuden aiheuttamat mikrobi- eli homekasvustot ja lahovauriot puurakenteissa
• kohonnut RADON-pitoisuus tai epäily muista maaperästä nousevista epäpuhtauksista

HUOM: Rakenteiden tiivistäminen ei poista ongelmien syytä. Tiivistämisessä epäonnistutaan usein, koska ilma liikkuu paineen suuntaisesti ja löytää lopulta aina reittinsä sisätiloihin. Jos pelko homeongelmasta on jo herännyt, tilanteen selvittämistä ei kannata viivyttää. Mitä nopeammin alapohjan kunto selvitetään, sitä paremmat mahdollisuudet on ehkäistä laajemmat vauriot.

Alapohjan kuntotarkastus poistaa epätietoisuuden

Rakennuspelastajien alapohjan kuntotarkastus on alapohjan kattava selvitys. Kuntotarkastuksessa huomioidaan rakennuksen ikä, rakennustapa, materiaalit, alapohjatyyppi sekä asiakkaan jo tekemät havainnot. Lisäksi perehdytään käytettävissä oleviin piirustuksiin, pohjakuviin ja mahdollisiin aikaisempiin raportteihin.

Olennaisin osa kuntotarkastusta on kohdekäynti. Kohdekäynnillä sekä mittauksin, että aistinvaraisesti tehtävät havainnot valokuvataan ja dokumentoidaan kattavaan kirjalliseen ja kuvalliseen raporttiin. Samalla käydään läpi myös viemäri- ja vesiputkistojen tiiveys, kaadot, eristys, putkien kannakkeet ja mahdolliset vuodot. Raportti sisältää myös havaittuihin puutteisiin ja ongelmiin kohdistuvat toimepidesuositukset

Parhaimmillaan alapohjan kuntotarkastus on säästänyt omistajien rahaa kymmenistä satoihin tuhansiin euroihin, kun tarpeetonta salaoja- tai purkuremonttia ei ole edes tarvinnut aloittaa.

HouseLungs-alapohjatuuletusjärjestelmä sopii sekä maanvaraiseen betonilaattaan, että rossipohjaan

Suomessa kehitetty HouseLungs-alapohjatuuletusjärjestelmä perustuu rakennuksen ilman painesuhteiden hallintaan. Järjestelmä sekä kuivaa alapohjan, että pitää sen kuivana vieden mikrobikasvustoilta eli homeelta kasvuolosuhteet. Samalla se blokkaa alapohjan epäpuhtauksien nousun rakennuksen sisäilmaan. HouseLungs soveltuu sekä ryömintätilalliseen että maanvaraiselle betonilaatalle perustettuun rakennukseen. Se voidaan asentaa ilman rakenteiden purkamista.

Jälkitarkastuksilla taataan onnistunut lopputulos

HouseLungs-järjestelmän asennukseen kuuluu kaksi jälkitarkastusta kolme ja kuusi kuukautta asennuksesta.

Maanvaraisille betonilaatoille perustetuissa alapohjissa kuivumista seurataan pintakosteusmittauksilla. Ensimmäiset mittaukset suoritetaan jo asennuspäivänä ja toistetaan samoissa mittauspisteistä jälkitarkastuksissa.

Tuulettuvaan alapohjaan asennetaan dataloggerit mittamaan kosteutta ja lämpötilaa. Loggerit luetaan jälkitarkastuskäynneillä ja niistä saatava graafinen käyrä tulostetaan jälkitarkastusraporttiin.

Jälkitarkastusten jälkeenkin Rakennupelastajat Oy tarjoaa huoltosopimusta, johon kuuluu vuotuinen laitteiston ja alapohjan yleiskunnon tarkistus, kosteusmittaukset ja asiakkaan kuuleminen.

Niin asennuksesta, jälkitarkastuksista kuin huoltosopimuskäynnistäkin asiakas saa kattavan kuvallisen ja kirjallisen raportin mittaustuloksineen.

Alapohjakosteus- ja sisäilmaongelmaa ei tarvitse panikoida, mutta se on ehdottomasti syy toimia. Käyttäjien terveyden, rakennuksen arvon ja korjauskustannusten kannalta järkevintä on selvittää kokonaistilanne ennen purkamista. Ota yhteyttä Rakennuspelastajiin ja kerro huolesi.